Hopeaharju-logo  - Osa HoviKoti-ryhmää

Tekstin koko

A- | A+

 

helge2

 

Helge Peltonen

Pitkää päivää remonttihommissa


Omilla käsillä tekeminen on tullut Helge Peltoselle kodin perintönä.

Helge ja Maija Peltosella oli alusta alkaen selvä työnjako: kun Maija vastasi yrityksestä, Helge piti huolen kiinteistöistä. Ensimmäinen suuri projekti oli päärakennuksen kunnostaminen vuoden 1989 alussa.

–Tulin tänne tammikuun lopulla ja nukuin sohvalla muutaman tunnin joka yö. Kirvesmies tuli varttia vaille kuusi aamulla ja oli iltayhdeksään. Hän totesi aina lähtiessään, että siivoa aamuksi. Oli se julmaa, Helge Peltonen muistelee.

Päärakennuksen jälkeen remonttivuorossa oli keskitalo. Siinä olevasta autotallista tulikin lisää huoneita, joten seuraavaksi piti rakentaa uusi autotalli. Sitten remonttivuorossa olikin Peltosten perheen pihapiirissä sijaitseva asuintalo. Remonttien aikaan Helge Peltonen tilasi vielä mökkirakennuksen.

–Sekin piti saada pystyyn. Ensiksi kuudesta neljään täällä, sitten mökkiä pystyttämään.


Linnaan ei tarvinnut mennä

Helge Peltonen muistelee, että tontille on haettu erilaisiin remontteihin, uudisrakennuksiin ja muutostöihin kuusi seitsemän rakennuslupaa. Rakennusvalvonnan viranhaltijat ovat tulleet tutuiksi.

Peltonen muistaa erään rakennustarkastajan, jonka tyyli on jäänyt mieleen.

–Hän kävi katsomassa pohjaa raudoitusvaiheessa ja totesi, että ”jos tämä olisi oma, niin laittaisin vielä yhdet raudat.” Meni vähän aikaa, niin sama kaveri tuli katsomaan talomme autotallin työmaata samassa vaiheessa ja sanoi samalla tavalla. Ei käskenyt, vaan totesi vain. Tokihan me molemmilla kerroilla laitoimme lisäraudat, Peltonen nauraa.

Remonttityöt ovat muuttuneet vuosien saatossa paljon. Peltonen muistaa päätalon kellarin remontoimisesta, kuinka seinän tiivisteitä vietiin ulos säkeissä.

–Siellä oli seinässä tiivisteenä metrin verran olkea, savea ja sammalta. Hain sata säkkiä ja kannoin tiivisteet pihalle. Siinä meni jokunen päivä aikaa, kun sitä tyhjensin. Pölyä kyllä riitti. Tänä päivänä imuri nappaisi ne tunnissa.

Alkuvaiheessa myös työturvallisuus oli vähän sinne päin.

–Ensimmäisellä kirvesmiehellä ei ollut sirkkelissään suojaa. Rakennusvalvoja kävi katsomassa ja totesi, että tuolla sirkkelillä ei puita sahata ilman suojaa. Jos jotain sattuu, niin sinä Helge joudut linnaan. Onneksi mitään ei sattunut ja saimme työt tehdyksi.

Omin käsin tekeminen on tullut Helge Peltoselle kodin perintönä. Hän oli jo 14-vuotiaana täysipäiväisenä renkinä ajamassa hevosta. Hän oli myös maalarina toimineen isänsä apurina.

–Silloin ajettiin aamulla pyörällä tai mopolla 15 kilometriä suuntaansa työmaalle. Todellisuus tämän päivän nuorilla on vähän toinen.

 

nurmikkoHopeaharjussa riittää Helge Peltoselle edelleen työsarkaa


Apuja klapihommiin

Vaikka Helge Peltonen ei ole osallistunut hoitotyöhön, on hän tutustunut vuosien saatossa talon asukkaisiin. Varsinkin alkuvaiheessa asukkaiden kanssa tuli istuttua ja turistua paljon iltaisin.

–Yksi kaveri on ollut mökillämme usein klapihommissa. Hän itse pyytää aina päästä mukaan, kun haluaa tehdä käsillään. Nuoremmat eivät enää samalla tavalla lähde.

Hopeaharjussa on rakennuspinta-alaa yli 2 000 neliötä. Kiinteistöjen lämmittämiseen on mennyt vuosien saatossa pitkä penni. Lämmitysjärjestelmä päätettiinkin uusia viisi vuotta sitten öljylämmityksestä hakkeeseen.

–Ennen rakennusten lämmittämiseen meni öljyä 25 000 litraa ja osa lämmitettiin sähköllä. Eli öljyn hinta oli noin 25 000 euroa vuodessa. Nyt kaikki lämpenevät hakkeella ja lasku on 20 000 euroa vuodessa. Jos kaikki nykyiset rakennukset lämmitettäisiin öljyllä, lasku olisi luultavasti 50 000 euron luokkaa. Hakelaitos kyllä maksaa itsensä takaisin ja on vieläpä öljyä ympäristöystävällisempää.

Pitkän päivän Hopeaharjun kiinteistöjen huoltamisessa tehnyt Helge Peltonen ottaa omien sanojensa mukaan työt nykyisin aiempaa rennommin. Pääasiallinen vastuu kiinteistöistä on yrittäjätyttären Marin miehellä. Pihahommia ja pientä remonttia toki riittää vielä Helgellekin.

–Minulla on kuitenkin nykyisin jo liukuva työaika, en tule kahdeksaksi töihin ihan joka aamu, hän veistelee.

Helge Peltonen toteaa, että Hopeaharju on ollut työläs mutta antoisa projekti. Tosin hän ei olisi alussa uskonut, että Hopeaharju on vielä olemassa
30 vuoden päästä.

–Leivässä on pysytty ja makkaraakin välillä saatu leivän päälle. Ja nämä asukkaat ovat saaneet kaikki palvelut täältä ja he ovat olleet tyytyväisiä.